UNKARI

 

UNKARIN YHTEISKUNNALLISTA MUUTOKSISTA

 Unkarin kansantasavalta hajosi v. 1989. Unkarin tasavalta korvasi v. 1999 Varsovan liiton jäsenyyden sotilasliitto Naton jäsenyydellä. Maa täydensi kapitalistista integraatiotaan v. 2004 liittymällä Euroopan unioniin. Maa sijoittui v. 2009 YK:n Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) punnittuna sijalle 43. maailmassa. Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % maan BKT:stä. Ulkomainen omistus ja sijoitukset ovat laajalle levinneitä. Vuoden 1989 jälkeen maahan on investoitu yli 23 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa. Uuden vuosituhannen alussa julkiseen toimintaan astunut Unkarin äärioikeisto janoaa Suur-Unkarin palauttamista.

 Unkarin liittyminen Natoon ei liene sattumaa, koska sitoutuminen sotilasliittoon on USA:n ja sen Nato-liittolaisten etu. Unkarin lisäksi sen entiset veljesmaat Puola ja Tšekki liittyivät myös Natoon v. 1999.

Lokakuussa 2002 Natoon hyväksyttiin Prahassa seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Karttaa katsoessa tajuaa, että koko Balkan ja sen lähialueet on integroitu Natoon ja Venäjä samalla saarrettu. Kreikka ja Turkki kuuluvat sotilasliittoon jo entuudestaan.

 UNKARIN TALOUSUUDISTUS

 Sosialistisen Unkarin v. 1968 alkaneessa talousuudistuksessa peruskysymyksenä oli markkinoiden huomioiminen suunnitelmataloudessa. Tämä merkitsi siirtymistä keskitetystä valtiohallinnosta taloudellisiin hallintomenetelmiin, jossa yritysten oma aloitteellisuus ja päätöksenteko muuttuivat tärkeäksi osaksi maan talouselämää. Unkarilaisten kommunistien oman arvion mukaan uudistus lisäsi talouden kasvuvauhtia, työn tuottavuutta sekä kohotti väestön toimeentuloa ja edisti sosialistista demokratiaa. He eivät kyenneet kuitenkaan arvioimaan, kuinka laajentuneet markkinasuhteet vaikuttaisivat maan omaan talouteen. Lisäksi he aliarvioivat tuonnin merkityksen kotimaisen tuotannon kilpailijana.

 Unkarin talouden kehitystä heikensi myös olennaisesti 1970-luvun puolivälissä alkanut maailmantalouden rakennemuutos – uuden teknologian soveltaminen tuotantotoimintaan sekä energian ja raaka-aineiden maailmamarkkinahintojen huima nousu. Näitä muutoksia ei oivallettu huomioida talouden suunnittelussa. Energiakriisiäkin pidettiin vain väliaikaisina ilmiöinä.

UUDEN TEKNOLOGIAN MERKITYKSESTÄ

Vuosi 1971 osoittautui merkkipaaluksi uuden teknologian vallankumouksessa, koska tuolloin USA:ssa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen mikroprosessori – Intel 4004. Mikroprosessorin kehittäminen merkitsi sitä, että automaatiota hyödyntämällä perusteknologioita voitiin soveltaa, yhdistää ja kehittää uudeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.  Automaatio vaikutti oleellisesti ihmisten työtehtäviin, energian ja raaka-aineiden kulutukseen, säädettäviin tuotantoprosesseihin ja niiden toteuttamiseen käytettyihin teknologioihin kuten tietokoneisiin, mittaus- ja säätölaitteisiin.

Vuonna 1974 alkanut energiakriisi muutti kaiken. Öljyntuottajat laskivat laakista tuotantonsa hyvin alas tavoitteenaan tuottajahinnan huima korotus. Raaka-aineiden hinnat nousivat huimasti jopa 10-kertaisiksi. Etenkään kemiantuotteet eivät menneet kaupaksi ja teollisuudenala kamppaili olemassaolostaan useassa maassa. Energiakriisin seurausvaikutukset jysähtivät voimakkaasti kaikkeen teollisuustuotantoon.

Mikroprosessoripohjainen instrumentointijärjestelmä tuli koekäyttöön Yhdysvalloissa v. 1975.  Suomessa mikroprosessorin ensiasennus tehtiin v.1977 paperikoneeseen. Virityksen seurauksena paperikoneen informaatiotiheys ja suorituskyky satakertaistui.  Koko tehdasta voitiin valvoa ja ohjata yhdestä pisteestä näyttöruutujen ja näppäimistön avulla. Tietotekniikka siirtyi koteihin v. 1981 henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) ilmaantumisen myötä. Tämä puolestaan loi perustan kokonaiselle uudelle mikrotietokoneen käyttäjä- ja kehittäjäsukupolvelle sekä tietoverkkojen maailmalaajuiselle leviämiselle.

 Maailman sosialistinen leiri jäi tässä tieteellis-teknillisessä vallankumouksessa jälkijunaan ja maksoi siitä suolaisen hinnan.

SEV AJAUTUI TALOUDELLIS-TUOTANNOLLISIIN ONGELMIIN

 Unkarissa talouden sääntelykeinoja vähennettiin ja yritykset saivat enemmän liikkumatilaa. Valtionbudjetin merkitys tuotantotoiminnan rahoituksessa voimistui. Ulkomaankauppavaihdon ehtojen huonontuminen vahingoitti maan taloutta. Tuotantoa suuremmaksi revähtänyttä kulutusta alettiin paikata ulkomaisilla lainoilla, joka johti raskaaseen velkaantumiseen. SEV:in vaikutus maan talouteen alkoi heiketä 1970-luvun lopulla, koska liittolaismaat painivat samanlaisten ongelmien eli energian ja raaka-aineiden tuhlaamisen sekä vanhentuneen tuotantoteknologian kanssa. Keskinäisen talousavun neuvostossa ilmenneisiin ongelmiin ehdotettiin yhtenä ratkaisuna siirtymistä siirtoruplista osittain vapaasti vaihdettavaan valuuttaan. Tämän arveltiin motivoivan jäsenmaita oman vientiteollisuutensa lisäämiseen. Vuonna 1978 Unkarin talousongelmiin haettiin ratkaisua yrittämällä palauttaa ulkokauppatase tasapainoon.

UNKARIN 80-LUVUN TALOUSPOLITIIKKA

Vuonna 1985 ryhdyttiin valtion yritysten johdon uudelleenjärjestelyihin, jonka jälkeen 2/3 valtionyrityksissä toimi johtoelimenä yritysneuvosto tai työtätekevien yleiskokous. Näille toimielimille luovutettiin päätäntävalta johtajan valinnassa ja yrityksen toimintastrategiassa. Valtion omistamia tuotantovälineitä luovutettiin uudentyyppisten pienyritysten ja talousosuuskuntien käyttöön. Vuonna 1988 kansantasavallassa otettiin käyttöön yleinen liikevaihtovero, henkilökohtainen tulovero ja pienyrittäjävero. Samanaikaisesti poistettiin yrityksiltä ja osuuskunnilta osa välittömistä veroista. Yrityksille myönnettiin enemmän etuja ja avustuksia kuin alussa oli tarkoitus. Niiden taloudelliset tulokset ja palkkamenot eivät vastanneet toisiaan. Kustannusten säästämiseksi myös valtiokoneistoa alettiin supistaa.

 AURINGON LASKUN JÄLKEEN

Leonid Potšivalov kuvasi Liternatuja Gazetassa 16.12.1987 elämää Budapestin kadulla seuraavasti: ”Kaupunki herää aamunkoitteessa ahkerien unkarilaisten aloittaessa työnsä. Näyteikkunoissa on monenlaista tavaraa, mitä vain mieli tekee. Olen kateellinen: olisipa meilläkin tällaista! Sosialismin viehätys ei ole jonoissa vaan runsaudessa. Unkarilaiset ovat osanneet osoittaa sen havainnollisesti. Katselen kaupungin valomerta, sen rikkaus hivelee silmiäni, mutta sydämessä on katkeruuden kipinä. Näen edessäni runsautta, mutta päivän lehdessä puhutaan levottomuudesta jopa käytetään sanaa, johon meidän maailmassamme ei ole totuttu – kriisi. Unkarissako kriisi?”

 Unkarin talousuudistus todella täytti kaupan hyllyjä 1970- ja 1980-luvuilla kuten moni suomalainenkin matkailija havaitsi käydessään maassa. Miljoonat turistit ja naapurimaiden asukkaat osasivat myös hyödyntää valtion subventoimia hintoja. Tavarapaljous johti myös vaurauden epätasaiseen jakautumiseen ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden lisääntymiseen, kotimaisen teollisuuden heikentymiseen sekä yhdeksän miljardin dollarin ulkomaanvelkaan. Yhteiskunta eli yksinkertaisesti yli varojensa. Samalla unkarilaiset vieraantuivat sosialistisesta yhteiskunnasta. ”Nuoriso on menettänyt kiinnostuksen korkeisiin yhteiskunnallisiin periaatteisiin, ei ole mitään ihanteita, eletään vain tätä päivää. Emmekä me tiedä, miten palauttaa nuorille usko sosialismiin.” (Peter Neiss maatalousopiston opettaja).

Sosialistisen yhteiskunnan ei pitäisi koskaan kilpailla kapitalismin kanssa kulutuksen volyymista, koska se johtaa viime kädessä kapitalististen elementtien tunkeutumiseen sosialistiseen yhteiskuntaan. Insinööri- ja taloustieteen ottaessa ylivallan suhteessa filosofiaan ja yhteiskuntatieteisiin tapahtuu yhteiskunnallinen katastrofi.

 KANSANTASAVALLAN KAATUMINEN

 János Kádárin pitkä rooli Unkarin kansantasavallan johdossa päättyi v. 1988 ja Karoly Grosz valittiin hänen tilalleen. Maan oppositioryhmät muodostivat omaksi yhteistyöelimekseen Demokraattisen foorumin.

Unkarin sosialistinen työväenpuolueen (USTP) keskuskomitea totesi kokouksessaan 10.–11.2.1989: “Poliittisten vastustajiemme ääriryhmä ei halua sosialismin uudistumista vaan sen lakkauttamista rauhanomaisin keinoin. He eivät halua jakaa vaikeuksia, vaan tahtovat heikkouksiamme hyväksi käyttäen palauttaa vanhan järjestyksen.” Keskuskomitea ilmoitti aikovansa jatkaa poliittisen järjestelmän uusimista. Sen tavoitteena olivat laajan demokratian kehittäminen sekä ohjenuorana kansan suvereenisuuden ja oikeusvaltion periaatteet. Keskuskomitean mielestä poliittinen pruralismi voi toteutua Unkarissa monipuoluejärjestelmän muodossa. Toisin sanoen USTP luopui vapaaehtoisesti yhteiskunnallisesta vallastaan, koska se arvioi Neuvostoliiton tilanteen huomioiden, ettei mitään ollut enää tehtävissä.

Unkarin ulkoministeri Gyula Horn ja hänen itävaltalainen kollegansa Alois Mock leikkasivat maita erottaneen piikkilanka-aidan 27.6.1989. Pian tämän jälkeen DDR:n kansalaiset alkoivat tulvia Unkariin ja sieltä eteenpäin Länsi-Saksaan.

Kansainvälisen kehityksen toimisto (USAID) aloitti poliittisten puolueiden kehittämisohjelmansa Unkarissa v. 1989. USAID kuvaa itse toimintaansa näin: ”Yhdysvalloilla on pitkä historia avustavan kätensä ojentamisesta taistelussa paremman elämän puolesta valtameren tuolla puolen asuvien kansojen puolesta, niiden kohtaamien tuhojen korjaamisessa tai niiden pyrkiessä vapaaksi ja demokraattiseksi maaksi.” Toimiston mukaan USA:n ulkomaan avulla on ollut aina kaksijakoinen tarkoitus Amerikan ulkopoliittisissa intresseissä: 1) demokratian laajentaminen ja 2) vapaiden markkinoiden edistäminen kehitysmaissa.

KAPITALISMI PALAUTETTIIN UNKARIIN

Unkarissa järjestettiin v. 1990 parlamenttivaalit, jonka voitti keskusta-oikeistokoalitio. Jo kesäkuussa maa vetäytyi Varsovan liiton sotaharjoituksista. Seuraavana vuonna neuvostojoukot poistuivat Unkarista ja Varsovan liitto purettiin. Vuonna 1994 USTP:n perillisen sosiaalidemokraattisen Unkarin sosialistisen puolueen (MSZP) ja Vapaiden demokraattien vaaliliitto sai enemmistön parlamenttiin. Demarien johtaja Gyula Horn vakuutti vapaiden markkinoiden politiikan jatkuvan edelleen. MSZP oli mukana toteuttamassa valtion omaisuuden yksityistämistä v. 1994–95. Edelleen heidän valtakaudellaan v. 1997 järjestettiin kansanäänestys Natoon liittymisestä, joka johti sotilasliiton jäsenyyteen v. 1999.

 Pustan demarit ovat olleet hallitusvastuussa v. 1990–2010 yhteensä 12 vuotta. MSZP on omaksunut aateveljiensä tavoin nopeasti uusliberalistista talouspolitiikkaa toteuttavan valtionhoitajapuolueen roolin. Sen haaleanpunaisuus ilmenee lähinnä nationalismin vastaisuutena.

 UNKARI OIKEISTOLAISTUU

 Poliittinen valta siirtyi v. 1998 jälleen keskustaoikeistolle. Sosiaalidemokraatit ja Vapaat demokraatit palasivat vuorollaan hallitusvastuuseen v. 2002. MSZP sai tuolloin 40,2 % äänistä. Huhtikuussa 2003 järjestettiin kansanäänestys, joka hyväksyi Unkarin liittymisen Euroopan unioniin. Äänestykseen osallistui ainoastaan 46 % äänioikeutetuista kansalaisista.  Parlamentti ratifioi EU:n perustuslain v. 2005.

 Pääministeri Ferenc Gyurcsanya (sosdem) vaadittiin syyskuussa 2006 eroamaan tehtävistään, koska hän oli vaalikampanjassaan valehdellut kansalle maan taloudellisesta tilasta. Tilanne johti levottomuuksiin ja väkivaltaisiin katumielenosoituksiin, joita lietsottiin 50 vuotta aikaisemmin tapahtuneen Unkarin kansannousun muistolla. Mellakoissa loukkaantui 800 ihmistä. Syy tapahtumista langetettiin tutkintakomission toimesta poliisin, hallituksen ja maan poliittisen eliitin kontolle. Syyskuussa 2007 mellakkapoliisi kyynelkaasutti ja vesitykitti äärioikeistolaisia mielenosoittajia. Huhtikuussa 2008 Vapaat demokraatit erosivat hallituksesta.

Maailman talouskriisi iski rankasti Unkariin syksyllä 2008. Kansainvälinen Valuuttarahasto, EU ja Maailmanpankki myönsivät maan pelastamiseksi 25 miljardin dollarin lainan. Tämä merkitsi Unkarin kansalle tiukkaa säästökuuria, verotuksen kiristämistä ja palkkojen jäädyttämistä.

 Kesäkuussa 2009 äärioikeistolainen Jobbik-puolue sai europarlamenttivaaleissa kolme edustajapaikkaa keräten unkarilaisten kokonaisäänimäärästä lähes 15 % saaliin.

 Keväällä 2010 oikeistokonservatiivinen Fidesz-puolue hyödynsi unkarilaisten pettymystä sosiaalidemokraattien harjoittamaan politiikkaan.  Se voitti Unkarin eduskuntavaaleissa saamalla 263/386 paikkaa yksikamariseen parlamenttiin.  Voitto soi oikeistolle mahdollisuuden muuttaa halutessaan maan perustuslakia. Lisäksi parlamenttiin nousi romanivastainen ja antisemitistinen Jobbik (Liike paremman Unkarin puolesta) 47 edustajapaikalla. Jobbik on äärioikeistolainen v. 2003 perustettu puolue. Puolueeseen kansanedustaja Krisztina Morvai on kehottanut ”ylpeinä Unkarin juutalaisina” itseään pitäviä leikkimään vapaa-ajallaan ”pienillä, ympärileikatuilla kulleillaan”.

Jobbikin puheenjohtajana toimii Gábor Vona. Hän on myös puolueen puolisotilaallisen Magyar Gárda –järjestön (Unkarin kaarti) perustaja. Uusnatsien iskujoukko Magyar Gárda on herättänyt runsaasti huomiota katukuvassa univormullaan, nuoliristiläisillä tunnuksillaan ja punavalkovaakaraitaisilla Árpád-lipuillaan. Kaarti vannoo uskollisuutta Unkarin kuningashuoneelle, joka hallitsi vuosisatoja Karpatian allasta.

 UNKARILAINEN NATIONALISMI JANOAA SUUR-UNKARIA

Vuonna 2000 Unkarin parlamentti sääti lain, jonka mukaan ulkounkarilaiset Romaniassa, Slovakiassa, Ukrainassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Sloveniassa saivat työskennellä, opiskella ja hoitaa terveyttään tilapäisesti Unkarissa. Joulukuussa 2004 Unkarissa järjestettiin kansanäänestys maan kansalaisuuden myöntämiseksi n. viidelle miljoonalle Unkarin ulkopuolella elävälle unkarilaiselle. Äänestyksen lopputulosta ei saatettu voimaan heikon osallistumisen vuoksi.

 Fidesz-puolue runnoi vaalivoittonsa jälkeen parlamentissa enemmistöasemallaan lävitse ”Julistuksen kansallisesta yhteistyöstä”. Hallituksen päätöksellä julistus on laitettava kehystettynä julkisten rakennusten kuten ministeriöiden tai koulujen seinille, jotta se on julkisesti luettavissa.

 Toukokuussa 2010 Unkarin parlamentti sääti Fidesz-puolueen aloitteesta lain, joka myönsi ulkounkarilaisille kaksoiskansalaisuuden. Tämän jälkeen kaikki ulkounkarilaiset saavat vapaan matkustusoikeuden Unkarin kansalaisina EU-maihin.

 Tämän lisäksi oikeistohallitus on julistanut kesäkuun 4. päivän ”kansallisen yhtenäisyyden päiväksi” eli juhlapäiväksi, jolloin ”kaikkien kansalaisten tulee muistaa Unkarin suurinta tragediaa 1900-luvulla”. Päivämäärä ja teema viittaavat Unkarin delegaation allekirjoittamaan Trianonin rauhansopimukseen, jonka maa joutui allekirjoittamaan ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden kanssa. Sopimuksessa Unkari menetti 2/3 aiemmasta maa-alueestaan.

 Unkarissa tehtiin syyskuussa lakialoite, joka heikentäisi kodittomien oikeuksia julkisilla paikoilla. Oikeistohallitus aikoo poistaa köyhyyden häätämällä kodittomat pois julkisilta paikoilta. Lakialoitteessa penätään julkisten paikkojen epäsopimattoman käytöksen kieltämistä. Tällaista epäsopivaa käytöstä olisi nukkuminen ja asuminen. Lakialoite vaikuttaa eniten kodittomien oloihin, sillä heistä monet elävät ja asuvat keskikaupungin julkisilla alueilla kuten metrotunneleissa, ovisyvennyksissä ja puistoissa. Lakialoite ehdottaa että julkisia paikkoja voi käyttää vain julkisiin tarkoituksiin, kuten läpikulkuun, vapaa-aikaan, urheiluun, mielenosoituksiin ja muihin julkisiin tapahtumiin.

MIKSI?

 Miksi unkarilaiset raahasivat kivenjärkäleen Gellért-kukkulan laelle ja sallivat sen vieriä jälleen kerran Tonavaan?

 Matti Laitinen

Lähteet: www.unkari.info, Wikipedia, Suomi-Unkari-seura, YLE: Vivica Richt, YK-tilastot, Sosialismin teoria ja käytäntö 6/88, 11/88 ja 8/89, Jouko Jokisalo, http://www.tekniikka.oamk.fi/~terohi/auto1_s2009u.htm Keskisuomalainen/STT ja http://www.usaid.gov/our_work/democracy_and_governance/publications/pdfs/pnace500.pdf

Advertisements

Tietoja kansantasavalta

Kansantasavalta-sivuilla julkaistaan artikkeleita, jotka koskettelevat entisiä Euroopan sosialistisia valtioita ja niiden palauttamista kapitalistisiksi valtioiksi. Ihmiskunnan kapitalistinen riisto ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ole maailmassa vähentynyt, päinvastoin se syventynyt.
Kategoria(t): Unkari. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.