ALBANIA

ALBANIA JA JUGOSLAVIAN HAJOAMINEN

 Albaanit Balkanin – poisluettuina Kreikka sekä Romania ja Turkki – ainoana ei-slaavilaisena kansana – on itsenäistymisestään vuonna 1912 alkaen, ja tietenkin jo vuosisatoja sitä ennen ollut vaikutuksensa alueen tapahtumiin.

 Vuonna 1919 muodostetun Jugoslavian liittovaltion ja Albanian välit olivat toisen maailmansodan jälkeen kommunististen, Jugoslaviassa Titon ja Albaniassa Hoxhan johtamien liikkeiden valtaannousun jälkeen aluksi lämpimät. Vuonna 1912 Albanian ulkopuolelle jääneen Kosovan asema kylläkin hiersi suhteita.

Vuonna 1946 Tito sanoi Hoxhalle ”Kosova ja muut albanialaisten asuttamat alueet kuuluvat Albanialle ja palautamme ne teille, mutta ei juuri nyt, sillä serbialaiset eivät sitä tällä hetkellä hyväksyisi”. 

Kosovassa albaaniväestön asema alkoi kuitenkin huonontua Jugoslavian ja Neuvostoliiton välirikon jälkeen Albanian pysyessä omien etujensa vuoksi Stalinin puolella. Kaikkien kolmen valtion välien erimielisyydet ovat hyvin dokumentoituja toisesta maailmansodasta tähän päivään. Mm. länsimaistenkin tutkijoiden varsin luotettavina pitävien Hoxhan lukuisten muistelmakirjojen ansiosta. Esimerkiksi With Stalin 1978, Reflections China 1979 ja The Superpowers 1986.

 KOSOVAN KRIISI

 Titon kuoleman jälkeen albaanien tilanne Kosovassa huononi nopeasti 1980-luvun alussa Serbian pyrkiessä vahvistamaan johtavaa rooliaan liittovaltiossa.

Suomi-Albania seuran Albania-tiedotteen 3/81 Kosovaa käsittelevä aineisto aiheutti Jugoslavian taholta virallisen vastalauseen Suomen ulkoministeriölle. Vastineessaan seura sanoi ”Jugoslavian viranomaisten hysteerisen suhtautumisen syynä on Belgradin pelko, että Kosovan esimerkki hajottaisi koko liittovaltion. Onhan Jugoslaviassa monia kansallisia vähemmistöjä, joiden mielessä elää vieläkin laajempi itsemääräämisoikeus… On käsittämätöntä, että joitakin Jugoslavian sosialistisen liittovaltion kansallisuuksia on kohdeltu niin eriarvoisesti ja alentavasti kuin Kosovan albaaneja. Mutta tuloksethan ovat nyt näkyvissä.

Albania seuraa oikeutetusti tarkkaan tapahtumia Kosovassa ja tukee luonnollisesti taistelua serbialaista mielivaltaa vastaan.”

 Tuolloin marksilais-leniniläistä politiikkaa tiukasti noudattanutta, Kiinaakin sen puutteesta moittinutta Albaniaa ei voi syyttää Jugoslavian hajottamisesta Euroopan yhteisön, Naton tai muiden ulkopuolisten tahojen avittamana.

 HAJOAMISEN JÄLKEEN

 Albania-tiedotteessa 2/93 kirjoitettiin: Albania teki 1960-luvun alussa ensimmäisenä Euroopassa silloisista valtaliittoutumista riippumattomana eron Neuvostoliiton ja sen hallitseman Itä-Euroopan kommunistisen hallinnon kanssa. Kosova on entisen Jugoslavian alueista etnisesti Sloveniaakin yhtenäisempi. Albaniassa, Kosovassa, Makedoniassa ja Montenegrossa asuvien albaanien kansallisvaltion muodostaminen tuntuisi periaatteessa helpolta. YK:n erikoislähettilään presidentti Ahtisaaren ratkaisuehdotuksessa v. 2007 sanotaan mm., että Kosovalla ei ole aluevaatimuksia, eikä se halua liittoa minkään valtion kanssa. Tämä puoli on medioiden uutisoinnissa jäänyt kokonaan huomioon ottamatta.

”Olisihan tämä luonnollinen ja järkevä ratkaisu. Tunnustamme kuitenkin realiteetit ja siksi emme toistaiseksi keskustelekaan yhtenäisestä Albaniasta”, sanoi lähes vuoden 1946 Titon sanoin Kosovan albaanien ”presidentikseen” nimittämä, viime vuonna edesmennyt Ibrahim Rugova vuonna 1992. Etykin tuolloinen pääsihteeri Wilhelm Höynck lausui ”Ratkaisun on perustuttava kaikkien osapuolten hyväksyntään, eikä sotilaallisesti vahvemman saneluun”.

 Olli Kivinen kirjoitti Hesarissa 29.11.92: Bosnia-Hertsegovina on jo lähes tuhoutunut sodan kurimuksessa. Katseet ovat nyt kiinnittymässä seuraaviin mahdollisiin sotanäyttämöihin, Kosovoon ja Makedoniaan… Kosovossa ulkomaailmalla oli mahdollisuus nähdä 1980-luvun puolivälissä, mihin serbijohtajien lietsoma kiihkokansallisuus johtaa.

Silmien sulkeminen aiheutti tunnetut seuraukset, joita nyt yritetään korjata. Uskonpa, että Rugovan mainitsema luonnollinen ja järkevä ratkaisu tulee toteutumaan. Illyrialla on perinteensä Aleksanteri Suuresta Skanderbegiin, äiti Teresaan ja Hoxhaan. ”Elämä on taistelua. Juuri se tekee siitä mielenkiintoisen ja elämisen arvoisen” (Enver Hoxha).

Ari Kukkonen

Advertisements

Tietoja kansantasavalta

Kansantasavalta-sivuilla julkaistaan artikkeleita, jotka koskettelevat entisiä Euroopan sosialistisia valtioita ja niiden palauttamista kapitalistisiksi valtioiksi. Ihmiskunnan kapitalistinen riisto ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ole maailmassa vähentynyt, päinvastoin se syventynyt.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s