Ajatuksia SKDL:sta

ME EMME TARVITSE KAPITALISMIA

(joitain ajatuksia SKDL:n mahdolliseen periaateohjelmaan)

Suomi on esimerkkivaltio teräsbetoniin valetusta kapitalistisesta valtiosta, jossa
kapitalismi lujittuu ja demokratia kaventuu. Meillä on ollut Kekkosen kauden  jälkeen jo kolme sosiaalidemokraattista presidenttiä. Heidän virkakausillaan  maamme on liittynyt kansainvälisen pääoman etuja ajavaan Euroopan Unioniin ja  tiivistänyt kansan enemmistön tahdosta huolimatta siteitään sotilasliitto  Natoon. Lisäksi maamme sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vajonnut  alle EU:n keskitason. Suomen eduskunnassa ei ole tällä hetkellä edustettuna  ainoatakaan puoluetta, joka edes kyseenalaistaisi kapitalismin. Maamme  valtiojohdon asenne sotaa kohtaan on muuttunut arveluttavaksi. Nykyinen  valtioneuvostomme hyväksyy sotilaallisen voiman käytön kapitalismin turvaamisen  ja sen epähumaanien päämäärien välineenä.  oikeudenmukainen yhteiskunta ei  toteudu näin.

Suomalaisen yhteiskunnan oikeistolaistumisen ja yhä syvenevän kapitalisoinnin vastavoimaksi tarvitaan kommunistien, sosialistien ja muiden kapitalismia vastustavien
vasemmistolaisten muodostama yhteistyöjärjestö – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL).

YHTEISKUNTA JA MORAALI

Jokaisella yhteiskuntamuodolla on ja on ollut oma moraalikäsityksensä. Moraali
on sidoksissa yhteiskuntamuotoon, ihmisen asemaan yhteiskunnassa, kulttuuriin,
uskontoihin, etniseen taustaan, sukupuoleen sekä käsitykset moraalin sisällöstä
ja olemuksesta ovat suhteellisia ja historiallisia. Kaikkiin elämässämme
tekemiin valintoihin liittyy eettinen vastuu, joka kohdistuu välillisesti tai
välittömästi sekä itseemme että ympäristöömme.
Kapitalismin oma eettinen koodisto säätelee kansalaisten normatiivista käyttäytymistä ja tapakulttuuria. SKDL:n näkemyksen mukaan kapitalistinen moraali edustaa sorron ja väkivallan moraalia, joka ajaa ihmiskunnan ja maapallon kohti tuhoaan.

PORVARILLINEN DEMOKRATIA

Kansainväliselle kapitalismille on luonteenomaista porvarillisen demokratian ylikorostuminen politiikassa ja sen ylikorostaminen yhteiskuntarauhan säilyttämisen nimissä. USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai
vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia
hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. Yhdysvallat on
voimistanut siteitään liittolaisiinsa Natoa laajentamalla ja haastanut  hyökkäyssodilla ne hallitukset, jotka ovat vihamielisiä sen määrittämille arvoille  ja intresseille.

Suomalainen kapitalismi tukee USA:n valtapolitiikkaa. Kapitalistien valta ilmenee maassamme työväenluokan vastustuksen murtamisena, sen toimintavaihtoehtojen
rajoittamisena, median suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa
kirjatuksi työnantajien oikeudeksi ja tottelemisen kansalaisten ehdottomaksi
velvollisuudeksi.

OSALLISTUVAAN DEMOKRATIAAN

Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä
toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa.  Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä
hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa.

SKDL kannattaa vanhojen valtiohoitajapuolueiden ja niiden edustukselliseen
demokratiaan perustuvan poliittisen vallan korvaamista yhteisövaltaan  perustuvalla osallistuvalla ja osallistumista kannustavalla demokratialla, joka  suo kansalaisille mahdollisuuden päättää kaikista oman elinympäristönsä asioista  – mukaan lukien taloudesta. Valta ja vastuu hajautetaan puolueilta kansalaisten  muodostamille yhteisöille.

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS

Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta suodaan
tavalliselle kansalaiselle päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään.  Demokratian toteutumisen perusehtona on vallanpitäjien ja vallan kohteen  kaikinpuolinen tasa-arvoisuus ja osallisuuteen perustuva vuorovaikutus yhteiskunnassa sekä tasavertainen kohtelu heidän asioitaan käsiteltäessä lain edessä.
Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien  valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman  mittakaavassa.

SKDL:n käsityksen mukaan demokratian eli kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön
tietoisen tahdon ja sen etujen mukaan toimimista sekä sen tekemien päätösten  noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta
vapautunutta kansaa. Yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimivuuden kannalta vallan
hajauttaminen on välttämätöntä.

SKDL KANNATTAA SUOMEN EROAMISTA EUROOPAN UNIONISTA

EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa
ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisten yhtiöiden määrä on lähes kuusinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.  Maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita.  Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin  maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata.  Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa kansallisvaltioiden  etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana.

SOTA JA RAUHA

On ikävää havaita, että YK:n 24.10.1945 voimaansaattama peruskirja on muuttunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta kokoelmaksi kastuneita paperitiikerin
haukotuksia. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja YK:n asema  kansainvälisten kriisien ratkaisijana on menettänyt maamme poliittisen eliitin  keskuudessa merkityksensä. Ne ovat korvautuneet NATO-yhteistyöllä. Suomi  aloitti hivuttautumisensa kohti NATO:n jäsenyyttä liittymällä Pohjois-Atlantin  yhteistyöneuvoston (NACC) tarkkailijaksi v. 1992 ja v. 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan.  NACC:n korvanneeseen Euro-Atlanttiseen yhteistyöneuvostoon (EAPC) maamme änkesi
v. 1997. Nato on syrjäyttämässä sodankäyntiin perustuvalla kriisinhallinnalla
Yhdistyneet Kansakunnat.

SKDL vastustaa sotaa ja asevarustelua sekä pitää ulkopoliittisena linjanaan maamme jättäytymistä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolelle.

PÄÄMÄÄRÄNÄ SOSIALISMI

SKDL kannattaa kapitalistisen vallan on kumoamista ja sen korvaamista osallistuvaa
demokratiaa harjoittavalla ja tasa-arvoisuuteen perustuvalla sosialistisella yhteiskunnalla. Tämän vuosituhannen sosialistisen valtion tulisi toimia rakentavan yhteistyön edellytysten luojana kansan osallistumisessa yhteiskunnan hallintaan  sekä rohkaista kansalaisia yhteistoiminnalliseen päätöksentekoon. Tiukka  keskusjohtoisuus sopii huonosti tällaiseen kuosiin.

Sosialistisen valtion päämääränä on kapitalistisen pääoman ja tuotantovälineiden yksityisomistuksen lakkauttaminen sekä tuotantovälineiden muuttaminen koko kansakunnan omistukseen. Suomessa työväenvallan tehtävänä on ottaa haltuunsa poliittinen ja valtiollinen valta ja armeija sekä yhteiskunnallistaa suurteollisuus, luonnonvarat, tiedotus- ja viestintävälineet, tavaroiden ja elintarvikkeiden jakeluverkosto, yhtiöitetty maa-, meri- ja ilmaliikenne, pankit ja ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi kapitalistinen maataloustuotanto. Teollinen tuotantotoiminta, maataloustuotanto ja
yhteiskunnaan tarjoamat palvelut toteutetaan valtion, osuuskuntien ja yksityisten henkilöiden omistamien pienyritysten kautta. Tuotantoelämää valvotaan tehdasneuvostojen ja työläisten itsehallinnon kautta. Vanha valtiokoneisto korvataan uudella vallankumouksellisella hallintojärjestelmällä.

SKDL:n mielestä maailmanmitassa ei pitäisi pyrkiä enää missään taloudellisen kasvun
nimissä luonnonvaroja tuhlaaviin kulutusyhteiskuntiin. Kulutuskapitalismi tai
kulutussosialismi eivät kumpikaan ole kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja
ympäristöllisiin ongelmiin.

Matti Laitinen

17.5.2011

Mainokset

Tietoja kansantasavalta

Kansantasavalta-sivuilla julkaistaan artikkeleita, jotka koskettelevat entisiä Euroopan sosialistisia valtioita ja niiden palauttamista kapitalistisiksi valtioiksi. Ihmiskunnan kapitalistinen riisto ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ole maailmassa vähentynyt, päinvastoin se syventynyt.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s