NATO JA VARSOVAN LIITTO

SOTILASLIITTOJEN PERUSTAMINEN

Pohjois-Atlantin sopimus astui voimaan 24.8.1949. Sotilasliitto Naton peruskirja alkaa seuraavin sanoin: ”Tämän sopimuksen sopimuspuolet vahvistavat uskovansa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjanpäämääriin ja periaatteisiin ja haluavansa elää rauhassa kaikkien kansojen ja kaikkien hallitusten kanssa.”

Sosialistisen leirin valtiot perustivat Naton vastavoimaksi 14.5.1955 Varsovassa oman sotilasliittonsa Varsovan liiton (sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta). Sen perustaminen ajoitettiin kyseiseen ajankohtaan, koska Saksan liittotasavalta liittyi edellisenä päivänä Natoon.

”Sopimusosapuolet vahvistavat halunsa organisoitua kollektiiviseksi  turvallisuusjärjestöksi Euroopassa, johon kaikki Euroopan valtiot voivat osallistua niiden yhteiskunta- ja valtiojärjestelmistä riippumatta, mikä tekisi mahdolliseksi yhdistää näiden ponnistukset rauhan turvaamiseksi Euroopassa.”

Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Albanian sosialistinen kansantasavalta, Bulgarian kansantasavalta, DDR, Neuvostoliitto, Puolan kansantasavalta, Romanian sosialistinen kansantasavalta, Tšekkoslovakia ja Unkarin kansantasavalta. Jugoslaviaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan sosialistiset maat liittyivät sopimukseen.

Varsovan sopimuksen 8. artiklassa todetaan: ”Sopimusosapuolet julistavat tahtovansa toimia ystävyyden ja yhteistyön hengessä päämääränään kehittää ja voimistaa keskinäisiä kulttuuri- ja taloussuhteita, jotka perustuvat keskinäisen
kunnioituksen periaatteelle koskien toisten riippumattomuutta ja itsenäisyyttä
sekä puuttumattomuutta toisten sisäisiin asioihin.”

SOTILASLIITTOJEN STRATEGIOIDEN JOHTOAJATUKSET

Nato ja Varsovan liitto olivat kummatkin v. 1955–91 kollektiivisia puolustusliittoja. Ne olivat myös valtioliittoja, joiden sääntöihin niiden jäsenvaltiot olivat sitoutuneet. Naton sotilaallisen strategian johtoajatuksena oli Kylmän sodan aikana ”suunnattu puolustus”, joka tarkoitti käytännössä valmistautumista liiton muiden maiden kanssa sotaan
tärkeimpänä ja ainoana vihollisena pidettyä Neuvostoliittoa vastaan. Natolla oli sotajoukkoja ja sotilastukikohtia omissa jäsenmaissaan.

Varsovan liiton strategian johtoajatuksena oli sosialismin turvaaminen ja puolustaminen
sen jäsenvaltioiden toimesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja tarvittaessa myös sotilaallisin keinoin. Neuvostoliitto hyväksyi yhdessä toisten jäsenmaiden kanssa niiden neuvostojoukkojen suuruuden, jotka oli varattu Varsovan liiton yhteiseen toimintaan Euroopassa.

Naton ja Varsovan liiton jäsenvaltiot sitoutuivat tarvittaessa puolustamaan liittolaisiaan, mikäli yksi tai useampi jäsenvaltio joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

SOTILASLIITTOJEN JOHTO

Varsovan liittoa johdettiin suurelta osin Moskovasta ja sitä tukemassa olivat Puolaan, Unkariin, Tšekkoslovakiaan ja DDR:ään sijoitetut neuvostojoukot sekä jäsenmaiden kansalliset armeijat. Sen tärkeimmät päätäntäelimet olivat Konsultoiva poliittinen komitea, jossa kullakin jäsenvaltiolla oli oma edustajansa ja Asevoimien yhteinen pääesikunta. VL:n ylikomentajana toimi v. 1955–87 marsalkkatasoinen neuvostoliittolainen sotilashenkilö. Sen viimeisenä päällikkönä työskenteli kenraali Pjotr Lušev (v. 1987–1991). NL huolehti jäsenmaiden aseistamisesta.

Naton neuvosto on USA:n johtaman järjestön tärkein päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaiden pysyvistä edustajista ja kokoontuu viikoittain. Neuvosto kokoontuu myös ulkoasiainministerien ja puolustusministerien tasolla virallisesti kerran vuodessa. Neuvoston huippukokouksessa jäsenvaltioiden valtionpäämiehet käsittelevät laajakantoisia liittokunnan kehittämistä koskevia kysymyksiä.

VARSOVAN LIITTO KÄYTTI KAHDESTI ASEVOIMIAAN

Vuonna 1956 Unkari yritti julistautua irti liittosopimuksesta maan kansannousun
yhteydessä, mutta Varsovan liiton joukot miehittivät maan, kukistivat vastavallankumouksen ja velvoittivat Unkarin pysymään sotilasliiton jäsenenä. Unkarin sosialistisen työväenpuolueen 1. sihteeri Janos Kadar selvitti v. 1969 kommunististen ja työväenpuolueiden neuvottelussa tapahtunutta näin: ”Maallemme apua antaneet
kansainväliset voimat muistivat, että työväenvallan ja sosialismin saavutusten
suojeleminen yhdessä maassa on kaikkien sosialististen maiden koko kansainvälisen työväenluokan yhteinen asia ja etu.”

Vuonna 1968 Varsovan liiton joukot tukahduttivat maiden johtajien yhteisellä päätöksellä Tšekkoslovakiassa syntyneen demokratisoitumisprosessin lähettämällä miehitysjoukkoja. NKP:n kanta ”Prahan kevääseen” ja siitä seuranneeseen Varsovan liiton Prahan miehitykseen ilmeni kiteytettynä ns. Brežnevin opissa, joka julkaistiin Pravdassa 6.9.1968. S. Kovalevin artikkeli oli otsikoitu Suvereniteetti ja kansainväliset velvoitteet sosialistisissa maissa. ”Kun voimat, jotka ovat vihamielisiä sosialismille yrittävät kääntää kehityksen suunnan sosialistisessa maassa kohti kapitalismia, se ei ole vain kyseisen maan ongelma, vaan yhteinen ongelma ja huoli kaikille sosialistisille maille”.  Romania jättäytyi operaatiosta ja Kuuba tuomitsi sen. Albania erosi Varsovan liitosta Prahan tapahtumien vuoksi lopullisesti v. 1968.

SOTILAALLINEN VOIMA

Varsovan liitolla oli Euroopassa ylivoima maavoimissa.  Hyökätessään se olisi pystynyt etenemään melko nopeasti Benelux-maihin saakka. Jos VL olisi miehittänyt Berliinin ja Saksan liittotasavallan, se olisi helposti voinut jatkaa etenemistään Ranskaan saakka. Naton voima taas perustui ilmavoimiin ja kehittyneempään militääriteknologiaan sekä ydinlatausten suurempaan lukumäärään.

NL:n ja USA:n strategisten hyökkäysaseiden määrä 11.20.1986 (Sosialismin teoria ja käytäntö 7/1987)

Asetyyppi

NL USA
Mannertenvälisten ballististen ohjusten
laukaisualustat
1 398 1 018
Sukellusveneestä laukaistavien ballististen
ohjusten laukaisualustat
922 672
Raskaita pommikoneita (mm. risteilyohjuksia
varten)
160 518
Strategisten kantovälineiden latauksia
yhteensä
10 000 14 000

Euroopan asevoimien tutkimuskeskuksen mukaan Naton ja Varsovan liiton puntit olivat melko tasan v. 1989. Natolla oli reilu laivastoylivoima ja etumatka helikopterien suhteen. VL:lla oli enemmän panssareita, tykistöä ja joukkojenkuljetusajoneuvoja. Neuvostoliitto oli valmis purkamaan VL:n, jos Nato seuraa sen esimerkkiä.

VOIMATASAPAINO

Naton ja Varsovan liiton välillä ei koskaan käyty suoraa sotaa tai taisteluita. Kylmän sodan aikana USA ja NL välttelivät suoraa yhteydenottoa ydinsodan pelossa.  Rauhan säilyminen perustui lisäksi kahdenkeskisiin sopimuksiin ja keskinäiseen tiedottamiseen. Maailmassa vallitsi voimatasapaino, joka hillitsi YK:n tuomitsemien hyökkäyssotien aloittamisen. Kummatkin sotilasliitot tukivat kaikkia konfliktialueita Kylmän sodan aikana. Tällaisia maanosia olivat Aasia, Latinalainen Amerikka, Lähi-itä ja Afrikka.

VARSOVAN LIITTO UUDISTI SOTILASDOKTRIINIAAN

Varsovan liitto uudisti sotilasdoktriiniaan toukokuussa 1987 Berliinissä. Uuden sotilasopin mukaan: Ydinaseuhkan takia eloonjäämisestä tuli ihmiskunnan tärkein tehtävä. Tämän vuoksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rauhanomainen rinnakkainolo, tasavertainen yhteistyö ja keskinäinen ymmärtämys kaikkien valtioiden kesken. Kapitalismin ja sosialismin välinen kaksinkamppailu voi tapahtua vain rauhanomaisen kilpailun muodoissa.

Varsovan liiton puolustuksellista luonnetta ja sen halua sopia asioista rauhanomaisin keinoin kuvasi hyvin seuraava: ”Jäsenvaltiot ovat julistaneet koko ihmiskunnalle, etteivät koskaan eivätkä missään olosuhteissa aloita ensimmäisenä sotatoimia mitään valtiota tai valtioiden liittoa vastaan, elleivät itse joudu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, eivätkä ensimmäisinä käytä ydinaseita. Neuvostoliitolla ja muilla sosialistisilla mailla ei ole aluevaatimuksia millekään valtiolle Euroopassa tai sen ulkopuolella. Ne eivät pidä mitään valtiota tai kansaa vihollisenaan. Päinvastoin, ne ovat valmiit rakentamaan
suhteet jokaiseen maahan maailmassa turvallisuusetujen molemminpuolisen
huomioon ottamisen ja rauhanomaisen rinnakkainolon pohjalta.”

VETOOMUS ETYK-MAIDEN PARLAMENTEILLE JA PARLAMENTAARIKOILLE

Varsovan sopimusjärjestön jäsenmaiden parlamenttien puhemiehet esittivät 9.7.1987 vetoomuksen ETYK-maiden parlamenteille ja parlamentaarikoille. Sen ydinsisältö oli seuraava:

  • Kaikkien Euroopassa olevien USA:n ja NL:n keskimatkan ja operatiivis-taktisten ohjusten hävittäminen.
  • Strategisten hyökkäysaseiden radikaali supistaminen ja ABM-sopimuksen lujittaminen.
  • Aseiden avaruuteen sijoittamisen estäminen ja avaruuden hyödyntäminen vain rauhanomaisesti.
  • Ydinkokeiden täydellinen kieltäminen.
  • Kemiallisten aseiden kieltäminen ja hävittäminen.
  • Asevoimien ja tavanomaisen aseistuksen supistaminen koko Euroopassa.
  • Tehokkaan kansallisen ja kansainvälisen valvontajärjestelmän luominen aseidenriisuntaa varten.

SOSIALISTISEN LEIRIN HAJOAMINEN

Neuvostoliiton hajoamistila antoi USA:lle vapaat kädet toimia haluamallaan tavalla ja hyödyntää estottomasti Berliinin muurin murtumista, Unkarin rajojen avautumista ja solidaarisuuden voittoa Puolassa sekä jenkkien tukemaa samettivallankaappausta Tšekkoslovakiassa. Maailmanrauhaan tähtäävät toimenpiteet eivät toteutuneet, koska Varsovan liitto lopetti toimintansa virallisesti Prahassa 1.7.1991.

KYLMÄ SOTA MUUTTUI KUUMAKSI SODAKSI

Varsovan liiton purkamisen jälkeen sotilasliitto Nato on edistänyt maailmanrauhaa ja
aseidenriisuntaa hyökkäämällä hajotettuun Jugoslaviaan, Afganistaniin ja Libyaan. Nato on laajentunut 28 valtion aggressiiviseksi sotilasliitoksi, joka on integroinut itseensä sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä lukuisia sitoutumattomiksi itseään kutsuvia valtioita Suomi mukaan lukien.

Varsovan liiton entiset jäsenmaat Unkari, Puola ja Tšekki liittyivät Natoon v. 1999. Maaliskuussa 2004 Natoon hyväksyttiin Prahassa seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Albania ja Kroatia liittyivät v. 2009. Karttaa katsoessa tajuaa, että koko Balkan ja sen lähialueet on integroitu Natoon ja Venäjä
samalla saarrettu. Kreikka ja Turkki kuuluvat sotilasliittoon jo entuudestaan.

Kansainvälisen aseteollisuuden onneksi Nato keksi itselleen uuden vihollisen. Naton psykologisen toiminnan harjoittamisen käsikirjassa neuvotaan: ”Ihanteellinen
propagoija on sellainen henkilö, joka puhuu totuuden tai totuudesta vain sen osan, joka vastaa hänen tavoitteitaan, ja puhuu asiansa siten, ettei
kuuntelijasta tunnu, että hän on joutunut propagandan kohteeksi.”

Matti Laitinen

 Lähteet: http://www.slideshare.net/guest70fecb/varsovan-liitto; WIKIPEDIA; Soviet News, No. 3165 (May 16, 1955), pp. 1-2.; Sosialismin teoria ja käytäntö –lehti: Liite
XVII/69, 7/78, 7-8/84, 7/87, 33/87, 19/89, 7/90 ja ML:n omat artikkelit SEV:istä.

Mainokset

Tietoja kansantasavalta

Kansantasavalta-sivuilla julkaistaan artikkeleita, jotka koskettelevat entisiä Euroopan sosialistisia valtioita ja niiden palauttamista kapitalistisiksi valtioiksi. Ihmiskunnan kapitalistinen riisto ja yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei ole maailmassa vähentynyt, päinvastoin se syventynyt.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s