UNKARI

 

UNKARIN YHTEISKUNNALLISTA MUUTOKSISTA

 Unkarin kansantasavalta hajosi v. 1989. Unkarin tasavalta korvasi v. 1999 Varsovan liiton jäsenyyden sotilasliitto Naton jäsenyydellä. Maa täydensi kapitalistista integraatiotaan v. 2004 liittymällä Euroopan unioniin. Maa sijoittui v. 2009 YK:n Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) punnittuna sijalle 43. maailmassa. Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % maan BKT:stä. Ulkomainen omistus ja sijoitukset ovat laajalle levinneitä. Vuoden 1989 jälkeen maahan on investoitu yli 23 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa. Uuden vuosituhannen alussa julkiseen toimintaan astunut Unkarin äärioikeisto janoaa Suur-Unkarin palauttamista.

 Unkarin liittyminen Natoon ei liene sattumaa, koska sitoutuminen sotilasliittoon on USA:n ja sen Nato-liittolaisten etu. Unkarin lisäksi sen entiset veljesmaat Puola ja Tšekki liittyivät myös Natoon v. 1999.

Lokakuussa 2002 Natoon hyväksyttiin Prahassa seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Romania, Slovakia ja Slovenia. Karttaa katsoessa tajuaa, että koko Balkan ja sen lähialueet on integroitu Natoon ja Venäjä samalla saarrettu. Kreikka ja Turkki kuuluvat sotilasliittoon jo entuudestaan. Lue loppuun

Mainokset
Kategoria(t): Unkari

PUOLA

KANSAN PUOLAN KAATUMINEN

 Puolassa kansallistettiin v. 1946 pankit ja liikenne. Ulkomaankaupan yksioikeus otettiin myös valtion haltuun. Teollisuudesta 83 % oli työläisten valvonnassa. Neuvostoliitto avusti Puolaa runsain elintarvike-, raaka-aine- ja tehdaskalustolähetyksin.

 Demokraattisen liiton voitto v. 1947 parlamenttivaaleissa merkitsi ratkaisevaa yhteiskunnallista suunnanmuutosta. Puolan työväenpuolue ja Puolan sosialistinen puolue yhdistyivät Puolan Yhdistyneeksi Työväenpuolueeksi (PYTP), joka ryhtyi johtamaan maan jälleenrakentamista ja sen nostamista sodan raunioista. Puolan työläiset saivat aikaan kaikille kuuluvan terveydenhuollon, kylpylät työläisille, yhdenvertaiset lomaoikeudet sekä ruumiillista että henkistä työtä tekeville, erityisedut äideille, lastentarhat ja yleisen sosiaaliturvan. Sivistyskampanjan myötä kitkettiin kirjoitus- ja lukutaidottomuus sekä taattiin kaikille kansalaisille tasavertaisen pääsyn keskikoulusivistykseen, ammattikoulutukseen ja korkeakouluopintoihin. Lue loppuun

Kategoria(t): Puola

Jugoslavian hajotussota

Väärennetty sota – kuinka Jugoslavia tuhottiin

 Perusristiriitana Jugoslavian sosialistisen liitotasavallan hajotustyössä oli Balkanin alueen vallanjako Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. USA:n ja EU:n yhteiseksi päämääräksi asettui Jugoslavian olemassa olon kieltäminen kaikin mahdollisin keinoin. Maan sisäiset ja ulkoiset ristiriidat kärjistivät tilannetta ja loivat hajotustyölle optimaalisen maaperän. Jugoslavian ongelma ratkaistiin ulkopuolisen poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen sekaantumisen keinoin ja sallimalla liittovaltion ajautua veriseen sisällissotaan. Kaikki sodan osapuolet käyttivät murhatoimiinsa puolisotilaallisia joukkoja ja rikollisia. Kroaateilla olivat omat ustašansa, serbeillä tšetnikkinsä ja kosovolaisilla suuralbanistinsa. Jugoslavian hajotussodan ensimmäinen siviileihin kohdistunut joukkomurha suoritettiin kuitenkin syyskuussa 1991 Kroatiassa Gospićin kaupungissa. Se kohdistui yli 120 serbiin. Karmeinta Jugoslavian murhenäytelmässä on se, että väkivaltaa ruokkineet ja sitä ylläpitäneet tahot – USA ja sen liittolaiset – selvisivät siitä tyytyväisinä kuin verijuotikkaat ja siirtyivät seuraavan uhrin kimppuun. Lue loppuun

Kategoria(t): Jugoslavia